A true Jedi

Lyhyestä virsi kaunis. Tänään Jedi kävi yksvee rokotuksilla isän kanssa kun en itse päässyt. Jedi oli eläinlääkärillä tosi rauhallisesti ja kiltisti :) Ei reagoinut piikkeihin yhtään. Sydän kuunneltiin, eikä lääkäri edes aluksi löytänyt mitään poikkeavaa, kunnes iskä sanoi että se löytynee sieltä sivusta ja todella vaimeasti se sitten sieltä kuuluikin. Todella vaimea, ja lääkäri sanoi että sillä ei ole yhtään mitään merkitystä!! Jes :)

Siellä Jedi pääsi myös taas va'alle; 7,1 kg. Puolessa kuukaudessa tullut yli puoli kiloa lisää. Sille onkin viime aikoina maistunut ruoka melko hyvin, paitsi tänään mutta se mennee rokotuksen piikkiin.

Otsikkoon viitaten: hei olen Pinja, latasin juuri Gimpin ja innostuin muokkailemaan sillä ja kaipailen kommentteja bannerista! Täydellinen se ei ole, kun ei ollut tarkempaa kuvaa missä Jedin käpälät olisivat olleet hyvässä asennossa mutta mun mielestä se on ainakin aika hauska :D

Ylös alas edestakas

Tiistain tokosta jäi vain yksi fiilis mieleen: plaah. Jedi haisteli melkein koko ajan maata, ja teemana oli istuminen ja perusasento. Ei mitään uutta ajatusta painunut mieleen. Tosin treenien vetäjä sanoi että koiran otta kyllä hienosti kontaktia kun käsken sitä tarpeeksi, vähän samaa ongelmaa kuin agissa :D Mutta kun toisaalta haluan että se hakee sitä katsekontakstia itse ja palkata siitä, eikä siitä kun minä sitä maanittelen. Jedi myös ensimmäistä kertaa piippaili tokossa! Ei kovin paljoa eikä kovaa mutta silti. Ehkä sekin on nykyään sen mielestä superkivaa.

Tänään mentiin Manupoijaan kanssa taas metsälenkillä. Nyt kun kelloja siirrettiin niin pimeä tulee hirmu aikaisin, niin pitää lähteä jo kolmen-neljän aikaan jos haluaa metsässä olla niin että näkeekin jotain :/ Ja kun usein menee koulun jälkeen siihen viiteen asti ainakin ennen kuin pääsen koiraa viemään lenkille, niin en uskalla sitä pilkkopimeässä pitää vapaana (ehkä pitäisi hankkia otsalamppu). Mutta tänään otin itseäni niskasta kiinni ja lähdin melkein heti koulusta kotiin päästyäni viemään koiraa metsään!

Siellä metsässä oli hauska kumpunen kohta, pistinpä Jedin sitten menemään sitä edestakasin. "Mene!!" "Tule!!" Hauskaa kun se tottelee sen verta hyvin ;D

Kuvien otolle sää ei olllut mikään parhain, kun oli pilvistä ja melko pimeää. Tuli ainakin hyviä tilannekuvia - kyllä nää koirat oikeesti ihan fiksuja on...! ;)

Tää on ehkä mun lemppari :D Jedi the pikkupiru

Näin se yleensä menee, Jedi menee kaikkialle pää viidentenä jalkana ja Manu tulee jossain perässä

 Niillä on selvästi ilkeät suunnitelmat mielessä. 

Epätarkka kuva mutta me ollaan nykään Tiimi, yhteensopivat vaatteetkin ;)

Kun ohjaajan vire ei ole tarpeeksi hyvä

Jedi sai tänään hirmuisesti kehuja. Ei pelkästään multa, vaan myös meidän kouluttajalta ja eräältä paikalla olleelta, agilityä kauan harrastaneelta ihmiseltä :) Tänään mentiin mukavan helppoja ratoja ja tuli ihan sujuvaakin menoa.

Klikkaamalla saa radat isommaksi.

Tällaista ekaks. Aata (a:ta? ihasama) ei menty kokonaan, vaan niin että rata lähti 2on2off-asennosta. Eipä tässä ihmeempää ollut, tuossa kutosen jälkeen Jedi meinasi irrota väärälle esteelle, joka näkyi suoraan (seuraavassa kuvassa näkyy), mutta tässättelyllä se tuli varsin näppärästi mukaan. Ongelmakohta oli sitten tuo kasiputki, Jedi vaan tuppasi menemään ohi. En tiedä, onko Jedillä jotain inhoa putkia kohtaan, kun meidän ongelmat liittyy useimmiten putkiin...? Ei se ainakaan mikään "putkihullu" ole.

Tässä sitten lisättiin yksi hyppy tuonne. Ekalla kerralla Jedi irtosi hienosti kolmoshypylle, jonka jälkeen tuli takaakierto (jota ei aiemmin olla hyppyjen kanssa tehty) mutta sitten minä liukastuin. Eipä Jedi siitä edes välittänyt, vaan jatkoi radan tekoa ja minä vaan heitin lelun seuraavan hypyn yli :D Sitten tämä mun maaginen onnistun-ensimmäisellä-kerralla-mutten-seuraavilla -moodi tuli, enkä enää osannutkaan ohjata Jedi tuonne kolmoshypylle. Ei siis päästy tekemään koko rataa.

Loppuun sitten tällaista rallattelurataa, millä Jedi meni aivan mielettömän lujaa. Niin lujaa että piti olla toinen tyyppi palkkaamassa koska en olisi ehtinyt heittää lelua :D

Itse sain noottia siitä ettei mulla ole kunnon draivia, oikeeta virettä menemiseen. Pitää käskyttää aiemmin, ponnekkaammin, ehkä jopa vähän aggressivisemmin. Tätä sitten kokeilin tuolla vikalla radalla ja osittain senkin takia Jedi meni lujempaa. Se on kova sälli, se kestää sen että sanon vähän voimakkaammin ne käskyt. Ja sen täytyy saada informaatiota aikaisemmin, ettei tule niitä kohtia että se jää himmailemaan sen takia ettei se tiedä mitä tehdä.

Välillä kyllä sitä ajattelee mitä tuosta koirasta tulisi jos sillä olisi kokenut ohjaaja, eikä tällanen kokematon pikkulikka. Sellainen joka ei jäisi murehtimaan ja miettimään, vaan tietäisi koko ajan mitä on tekemässä. Koutsi itse asiassa sanoikin, että tässä on nyt ohjaaja päässyt vähän liian helpolla koiran kanssa, kun Jedi menee niin upeesti mutta mä olen jäänyt kehityksessä vähän jälkeen, enkä myöskään mene sata lasissa niin kuin Jedi.

Ja, hallilla Jedi meni 12 keppiä, suorassa linjassa, itsenäisesti! U-pee-ta. Luonnollisestikaan vauhti ei ole vielä kovin suuri, mutta sitä aletaan nyt myohemmin treenaamaan. Ainakin se nyt ymmärtää sen ajatuksen.

Jedin mielipide kylmistä ja pimeistä syysilloista

PS. Tulee vähän motivaatiota tuon koiran kouluttamiseen tästä(klik) videosta! :D

Sateessa agittelua

25. päivä käytiin vähän omatoimisesti treenaamassa. Olisi voinut mennä ehkä vähän paremminkin - juuri silloin kun oltiin kentällä satoi vettä ja tuuli, joten ei Jedi mitenkään erityisen innoissaan ollut. Kyllä se olosuhteet kesti, koska oli aksaa, aksaa, aksaa!!! mutta sen meno oli vähän hitaampaa kuin yleensä. Lisäksi märkä hiekka taisi kätkeä sisäänsä paljon hajuja, koska nenä tahtoi koko ajan kulkea maassa.

Aluksi menin samaa rataa kuin pari viikkoa sitten mentiin yksikseen -eli tätä...

Ensimmäinen kerta meni täydellisesti - harmi kun ei tullut videolle... :) Mutta meidän koutsi on minulle kerran sanonut, että olen luonnonlahjakkuus, koska meidän ensimmäinen yritys radasta menee aina tosi hyvin. Sitten kun mennään uudelleen, niin jotenkin pidän asioita itsestäänselvyytenä, taikka sitten jotenkin alitajuisesti ajattelen ettei kuitenkaan voida enää onnistua, ne menee nimittäin aina huonommin. Toisaalta ihan hyvä että se menee noin päin, koska jos joskus mennään kisoihin niin eihän siellä olla kuin se yksi kerta radalla koiran kanssa ;) 

Mutta siis, myöhemmillä toistoilla en vain millään onnistunut saamaan Jediä menemään putkeen ensimmäisen hypyn jälkeen, joten päätinpä sitten helpottaa ja aloittaa putkesta. Hyvä nähdä kerrankin menoaan videolta, olen putken jälkeen tulleen hypyn jälkeen (hah, en osaa paremmin selittää :D) hirvittävän möhässä. Toisaalta, Jedi haki itse esteille tosi hyvin eikä edes katsonut mitä ohjasin, ettei sillä oikeastaan ollut väliäkään. :D

Koska tunnelma ei surkean sään takia ollut varsinaisesti katossa, niin otin sitten loppuun tällaista helppoa rallattelua.

                                 

Jedi tykkää kaikkein eniten sellaisista radoista missä itsekin juoksen kovaa, koska se kokee minun kanssani juoksemisen palkkaavana. (Heh, kotona kun tokoillaan niin palkkani käytänkin joskus jahtausleikkejä...) Se ei vaan millään tahtoisi ikinä jäädä alkuun odottamaan, vaan kun käsken sen istumaan niin se vaan vilkuilee muualle ja saatta sitten hyyyvin hitaasti laittaa sen pepun maahan. 

Loppuun hyvänmielenkuvia, Jedi näyttää niin iloiselta! :) Suuret kiitokset Miralle videoiden ja kuvien ainaisesta napsimisesta.

Ja palkka lentää... Mulla on aivan mielettömän huono sihti, myös korkeussuunnassa! :D

PS. Jos Miran ja Manun tekemiset kiinnostaa, klikatkaapa tästä!

And they call this a vacation...

"Loma" on ollut sen verta tapahtumarikas etten ole ehtinyt (enkä jaksanut) mitään kirjoitella. Mitäs kaikkea me sitten Jedin kanssa puuhattiinkaan...

Maanantai
Agilityä taas. Ei mennyt kovin hyvin, tai ei se nyt merkittävästi huonommin mennyt kuin yleensä, mutta ei siltikään jäänyt mikään huippufiilis. Milloin meidän menosta oikein voisi tulla sujuvaa... Ei ole piirrosta radasta mutta hankalaa oli putkikulma (sivuittain irtoamista) ja hyppy-hyppy-mutkaputki -suora, jolla olin auttamattomasti myöhässä. Lisäksi yritettiin mennä puomia radan osana, mutta Jedi ei vain jotenkin millään ymmärtänyt mennä kiipeämään, aikaisemmin ollaan menty niin että se lähtee suoraan kontaktialueelta eikä vähän matkan päästä.

Ja huoh kun tuo koira on vaan niin herkkä lukemaan ohjausta. Ja minä niin huono ohjaamaan, huono yhtälö. Jos mulla ei ole pikkurilli samassa linjassa muiden sormien kanssa niin se ajattelee että ei minun pidäkään mennä putkeen, vaan sen ohi! No jaa, ei tilanne sentään ihan noin huono ole mutta melkein :D

Positiista oli se että Jedin kehonhallinta on selvästi parantunut ja lihaksetkin kasvaneet, kun tehtiin puomia yksittäisenä niin alastulokin oli hallittu eikä ryminää! Lisäksi se meni pussiin ilman että kukaan piti kangasta ylhäällä. Lopuksi pyysin että mennään hyppysuoraa, koska halusin kokeilla miten Jedi irtoaa, ja se meni loistavasti. Kokeilin niin että lähetän sen menemään neljä hyppyä, sitten niin että kutsuin sen, sitten takaakierto ja kolme hyppyä ja lopuksi vielä 4 hyppyä + muuri + putki -sarja, joka sekin meni mielettömän upeasti. Ihan hyvillä mielin siis lopetettiin.

Tiistai
Tokon ohjatut. Nää on kyllä lähinnä niin että teen siellä Jedin kanssa häiriötreeniä :D Mutta en viitsi mennä vielä jatkoryhmään koska siellä on sitten niin paljon vaativampaa ettei me vielä osata. Jedi on ymmärtänyt käännökset jo hyvin, lähinnä siis oikealle kääntyen. Vähän se käännöksen aikana jää kauemmas, mutta se on nyt sitten työn alla.

Itse aiheena oli maahanmeno, meille ihan lälly juttu! Jedi menee nykyään liikekstäkin tosi nopsasti. Ainoa huono asia treeneissä oli se että lopussa Jedillä ei selvästikään ollut enää yhtään nälkä, koska namit eivät kiinnostaneet yhtään, nenä maassa piti vaan kulkea. Ehkä sillä on myös vielä vähän teinimeininkiäkin. Onhan tuo 45 min - tunti aika pitkä aika koiralle treenata yhtä asiaa, vaikka pidinkin itse pieniä taukoja Jedille (ts. välillä leikin, välillä vähän rauhallisesti silittelin että se ei olisi koko ajan sata lasissa). Tein sitten niin että pyysin ihan vaan katsekontaktia, jeejeeleikit ja sitten lähettiin pois. Toivottavasti Jedille jäisi nyt mieleen että a) kannattaa kuunnella koko ajan mammaa ja kahtella sitä simmuihin! ja b) toko on tooosi kivaa ja vauhdikasta ja siellä mä saan aina leikkiä!

Fiksasinpa tiistaina myös keppejä takapihalla, pistin ne suoraan linjaan ja lisäsin kaksi keppiä - nyt on siis 8 keppiä. Pitääpä alkaa harjoittelemaan!

Keskiviikko
Käväistiin taas Repoveden kansallispuistossa! Käytiin siis myös heinäkuussa siellä pieni lenkki vetämässä. Minun täytyi pyörtää pyhät päätökseni olla ikinä hankkimasta fleksiä, koska sellaisen sitten ostin ja olihan se tuolla reissulla ihan hiton kätevä. Se on kuitenkin 7 metriä pitkä ja kätevämpi kuin liina, jota pitäisi koko ajan olla itse keräämässä. Ja tuo minkä ostin on siitäkin syystä hyvä että siinä on heijastimet, niin siinä narussa kuin siinä pätkässä lähellä runkoa, ettei pimeälläkään käy näitä vahinkoja että joku tulisi vastaan ja ei huomaisikaan fleksiä ja tapahtuisi katastrofi. Tosin totta kai minä käytän sitä sen verta vastuullisesti etten aio Jediä päästää hortoilemaan puolelta toiselle ;)

Viimeksi Jedi ei millään tahtonut mennä riippusillalta, joten se piti melkeinpä kantaa, mutta nyt se tuli pienellä houkuttelulla oikein reippaasti! :)

Kuvia saa siis klikkaamalla isommiksi! Hassu järjestys johtuu Bloggerin yhteistyökyvyttömyydestä.

                

            


    
                                           

  
   

     

Torstai
Jedillä oli lepopäivä. Ja pyykkipäivä! Repovedellä oli varsin kuraisaa, joten piski joutui kuurattavaksi. Samalla harjasin, karstasin ja kampasin kunnolla ja trimmasinpa vielä vähän korva- ja jalkakarvoja. On koira taas vähän paremmassa kuosissa.

Ennen...

...jälkeen!

Jedi sai myös matolääkkeen (jonka suostui syömään vasta kun sen päällä oli kunnon kerros jauhelihaa), ja illemmalla se sitten oksensi useamman kerran keltaista vaahtoa :( Toivotaan että se oli vain lääkkeen sivuvaikutuksia - ainakin tuoteselosteessa lukee että voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta ja oksentelua.

Perjantai
Mentiin treenaamaan agilityä omatoimisesti - mutta siitä lisää myöhemmin...

Lauantai
Matka kohti Lahti KV:tä - mutta ilman koiraa. Kattelin shelttikehää ja ostelin vähän asioita... Vähän harmitti etten Jediä ilmottanutkaan sinne, mutta antaa sen nyt vielä vähän kasvaa ja kehittyä. Tammikuussa sitten taas, samaisessa paikassa!

Ostin Jedille uuden näyttelyhihnan, sekä snake-ketjun. Aiemmin olen käyttänyt vain niitä näyttelyhihnoja, missä on pantaosa samassa, mutta ne on alkanut tuntua epäkäyttöllisiltä. Ajattelin hetken että ostaisin Jedille kunnon blingbling-hihnan, mutta ostin kuitenkin mahdollisimman kevyen, koska yksi helmellinen hihna, mikä Jedillä on, aiheuttaa noloja tilanteita kun Jedi kyrsiintyy siihen että helmet helisevät ja yrittää syödän niittä liikkeestä. :D

Ostin myös itselleni Berran treeniliivin ja se on vaan i-h-a-n-a.

                         



















Teki myös mieli ostaa vaikka ja mitä, lussupalloja, ruututötsiä, metallikapulaa, grippihihnaa, fleecehihnaa, patukkaa, blingbling-pantoja.... Mutta kukkaro tuskin olisi tykännyt niin äkillisestä laihtumisesta ;)