keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Vuoden viimeiset

Viimeiset kisailut taputeltu ja loppuvuosi voidaan vain lepäillä. Mitään sankaritarinoita ei kummankaan koiran karkeloista saa kirjoittaa, mutta ihan kivaa meillä silti oli. :D

Jedin kanssa agilitykisoissa 2. joulukuuta. Tuomarina oli Mika Kangas, jonka radoilla ei olla aiemmin käytykään. Kaikki radat olivat profiililtaan sellaisia meidän ratoja, suosivat kyllä meidän vahvuuksia ja olivat kaikin puolin tosi kivan oloisia. Silti tuloksiksi triplahylly... Putkivirheitä tuli sellaisissa paikoissa mistä en olisi yhtään ajatellut. Muuten olin menoon tosi tyytyväinen.





Sitten päästäänkin siihen Messariin, joka oli reissuna aikamoinen katastrofi...

Shelttipennut oli aikataulussa kahdeltatoista. Mä olen sellainen ihminen, joka on aina kaikkialla liian aikaisin ja stressaan tosi paljon sitä, että jos myöhästyn. En kuitenkaan ole koskaan aiemmin ollut messarin näyttelyissä, niin en osannut arvioida, miten järkyttävän ruuhkaista siellä olisi. Päästiin messarinparkkipaikkajonoon noin 20 yli kymmenen, eli ihan hyvissä ajoin toistaiseksi. Siinäpä sitten jonossa istuttiin ja istuttiin, niin että pikkuhiljaa tuli olo että kohta on jo kiire. Parkkipaikka oli pian enää muutaman auton takana, kun meille tultiinkin ilmoittamaan, että se on täynnä, menkää Hartwall-areenan parkkiin. Pikaisesti meille kerrottin ohjeet, miten sinne pääsee, mutta eihän sitä tietenkään voi muistaa tuollaisessa  tilanteessa, joten harhaan ajettiin, ja kello lähestyi yhtätoista. Onneksi oli taas äiti matkassa kuskina, joten käskin hänen vain jättää meidät kadun viereen, josta sitten käveltäisiin messariin. Loki kainaloon, reppu selkään ja suunnistusretkelle. Heti ensimmäisissä liikennevaloissa oli onneksi muita messarin etsijöitä, niin en jäänyt täysin omilleni. Lopulta päästiin kuin päästiinkin Lokin kanssa oikeaan paikkaan.

Eipä ne vaikeudet vielä siihen päättyneet. Näyttelykutsussa oli neuvottu, että pentunäyttelyihin ensisijaisesti ovesta 5.6, mutta ajattelin, että helpompi vain mennä lähimmästä ovesta ja sitten etsiä se oikea halli sisältäpäin. Väärin ajateltu! Etsintään meni ainakin parikymmentä minuuttia, kun jouduin viideltä eri ihmiseltä kysymään neuvoa, mistä löydän hallin viisi. Aina se neuvojen loppupää haihtui mielestäni, kun pääsin vähän matkaa kulkemaan. Ikuisuuden jälkeen löysin shelttikehän laidalle. Siinä vaan tuli jo mieleen, että kehtaanko koko koiraa edes viedä kehään, sillä parkkipaikka, jonka läpi kuljimme Lokin kanssa, oli todella märkä ja kurainen ja Loki tietysti juuri sen näköinen. Loppujen lopuksi sain sen putsattua kunnon määrällä vettä, pyyhkeitä ja paperia. Ei Loki mikään maailman siistein ja edustavin koira ollut, mutta sen verran paremmassa kuosissa että sen kehtasi kehään viedä.

Siihen päättyivät meidän reissun katastrofitapahtumat, onneksi. Hyvä puoli ehkä oli siinä, että säästettiin hieman messarin ryöstöhinnoista, eli 12€ parkki vaihtui ilmaiseen kadunvarsiparkkiin parin kilometrin päässä. :D Onneksi meillä ei hirveästi ollut tavaroitakaan, niin se oli ihan siedettävä
ratkaisu.


Kaikki kuvat on Marianne Timosen ottamia.



Itse kehä meni oikein kivasti ja tuomari Piia Enlund piti kovasti Lokista. Lopputulos oli siis sellainen, kuin olin ajatellutkin - muuten upea koira, mutta se häntä. Sen vuoksi jäätiin siis kilpailuluokassa viimeiseksi, eikä kunniapalkintoa herunut. Tuomari tuli vielä vähän harmitellen siitä sanomaan, että kun muuten on tosi kaunis koira kuitenkin, mutta häntä ei saisi nousta.


Hyvin kaunis urospentu, jolla kokoon sopiva luusto. Hyvä kiilamainen pää. Viehättävä ilme. Purenta ok. Kaunis ylälinja. Hyvin kehittynyt runko ikäisekseen. Ylös kiinnittynyt häntä pilaa hieman sujuvat ja tehokkaat liikkeet. Erinomainen karvanlaatu. Rauhallinen käytös. Esitetään erinomaisesti. -PEK3








Ja onhan tuo häntä Lokilla ihan omaa luokkaansa. Ei nyt ihan koko ajan noin ylhäällä, mutta kippurallahan se sitä mieluusti pitää. En oikein tiedä, mitä tehdä, yrittää opettaa sitä pitämään se alhaalla vai ei, sillä kyllähän se olisi pitkä ja kivinen tie. Tai sitten vain antaa sen korvien nousta pystyyn ja seuraavaksi ilmoittaa pystykorvakehään? :D




sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Puolivuotias Loki



Loki on nyt jo puolivuotias nuorukainen. Korkeuden kasvu on selvästi hidastunut, nyt mitta on 36,5 cm eli vain puoli senttiä tullut kuussa. Sen sijaan massaa ja turkkia on alkanut tulla selvästi lisää. Pikkuhiljaa pieni kuikelo alkaa näyttää enemmän sheltiltä. :) Myös kaikki hampaat ovat vaihtuneet ja Lokin suusta löytyy täydellinen hampaisto. Loppujen lopuksi se yksi tiukassa ollut kulmuri lähti kuin lähtikin ihan repimisleikeillä, ettei tarvinnut käydä poistattamassa.

Pentuagilitya

Tässä marraskuun aikana ollaan käyty huimat kaksi kertaa treenaamassa. Jedi on muistutellut hieman kontakteja ja välistävetoja, ja niistä ei kameran muistiongelmien vuoksi ole videoita - ja ihan tylsiä rutiinitreenejä ne ovat olleetkin :D Loki sen sijaan on mennyt harppauksittain eteenpäin aksahommissa!

Ensin se oppi menemään muitakin, kuin lyhyitä, suoria putkia:



Seuraavalla kerralla se oppikin silmänräpäyksessä menemään esteitä ja päästiin tekemään jo tällaisia juttuja:



Mikään kiire meillä ei ole ja tosi laiskasti ja harvoin ollaan treenattu, mutta Loki on vaan ollut aivan supernopea oppimaan. Tykkään ihan mielettömästi sen asenteesta. <3


Tässä viikko takaperin käytiin myös molempien kanssa taas mätsärissä, jossa kaikki menikin lopulta aika katastrofaalisesti. :D Lokilla on ehkä aavistus murrosikää jo ilmassa, kiinnostaa hajut ja häiriöt enemmän kuin aiemmin. Siitä huolimatta se oli kehässä oikein kivasti ja saikin punaisen nauhan. Jedi taas on luottomiehiä ja punainen nauha sillekin. Noh, pienten ja pentujen punaisten kehät osuivat tietenkin todella pahasti päällekkäin. Pienessä stressissä ensin menin Jedin kanssa kehään, mutta sinne astuessa se alkoikin heti näyttää siltä, että aikoo kakata. Äkkiä siis syliin ja ulos hallista. Sieltä sitten juoksujalkaa takaisin kehään, ja siinä vaiheessa olisi ollut Lokinkin vuoro mennä nauhakehään. En sentään ollut yksin liikenteessä, vaan sain äidin ilmoittamaan, että Loki ei vielä voi tulla kun esittäjä on toisessa kehässä.

 Jedin kanssa oltiin sitten juuri päästy seisomaan kehässä, kun Loki ilmestyi jalkoihin. Tuli vissiin hieman ikävä ja se oli äitiltä karannut suoraan meidän luo. Loki syliin ja äitiä etsimään. Jedin kanssa päästiin sitten vihdoin ja viimein keskittymään ihan vain siihen esiintymiseen. Kaikella tällä jäätävällä sähläyksellä ole sekä ihan hyvä että huonompi lopputulos: Jedi yllättäen voitti punaisten kehän, kun taas Loki ei oikein malttanut keskittyä, kun lopulta nappasin sen ja mentiin kiireellä kehään, joka oli ainakin viisi minuuttia meitä odotellut. :D BIS-kehässä Jedi ei enää menestynyt.

Ainakin oli mieleenpainuva mätsäri, aika pitkään nauratti kun oli vaan niin paljon sählinkiä yhteen syssyyn!

maanantai 6. marraskuuta 2017

Lokakuun menot ja meiningit

Lokakuu tuli ja meni. Siihen mahtui aika paljon kehäilyä ja vähän agilitya, mutta myös Jedin synttärit! Pieni enkelini on jo viisivuotias. <3 Kyllä nyt kun on ppentu kontrastina huomaa, kuinka järkevä, kiltti ja luotettava Jedi nykyään on.


Samaan aikaan Lokillekin tuli ikää täyteen jo 5 kuukautta. Korkeutta on nyt 36 cm. Vähän on kasvu hidastunut, mutta aika reilunkokoinen siitä vaikuttaisi tulevan. Lokille oltiin varattu jo eläinlääkäri katkenneen maitokulmurin poistoon, mutta juuri sopivasti pari päivää ennen sitä se lähtikin ihan itsestään irti. Hampaita onkin tippunut sen suusta kuin plussapalloja, ja helppo on ollut niitä laittaa
liikkeelle kun se taistelee leluista niin intohimoisesti. :D Vielä on yksi maitokulmuri paikallaan, ja kun muut lähtivät todella helposti ennen kuin uusia oli edes näkyvissä, veikkaan, että se joudutaan vielä poistattamaan. Uusi hammas on jo tukevasti näkyvissä, mutta maitohammas ei liikahdakaan.


Kehissä tuli pyörittyä kahden mätsärin verran. Sekä Jedi että Loki ovat olleet tosi nätisti ja esiintyneet hienosti, ja tässä syksyn aikan molemmat ovat aina olleet sijoituksilla vaikka on ollut isojakin luokkia. :) Paljon on siis palkintoja tullut kotiin! Ensin oltiin Porvoossa 14. päivä, siellä Jedi oli punaisten neljäs ja Loki punaisten kolmas. Siitä heti seuraavana päivänä suunnattiin Kotkaan, jossa Jedi taas punaisissa neljäs. Loki taas pisti todella parastaan ja voitti punaiset ja oli lopulta BIS3. <3 Vähän naureskelin, että vihdoin jossain todella arvostettiin, miten mielettömän hienosti Loki menee vaikka se on vielä niin vauva. Ainakin omasta mielestäni pentukehässä on aika eri asia, onko koira vasta neljä kuukautta vanha vai jo melkein sen vuoden... :) Mutta kaikilla tuomareillahan on tietysti omat mielipiteensä! Tärkeintä tietysti pitää hauskaa ja itse olen pennusta ollut joka kerta ihan super ylpeä.

Mätsärin järjestäjien ottama kuva 

Mätsäriviikonloppu olikin hyvää loppuharjoittelua Lokin ensimmäiseen näyttelyyn Lahdessa 29. päivä. Ihan ekaksi pitää kyllä taas hehkuttaa tuota pentua, kun se on vaan kaikkialla niin mahtava <3 Hirveästi koiria ja melua ja ahtaat tilat, mutta silti se on ihan koko ajan vain fokus minussa ("mitä tehdään, sano mitä mun pitää tehdä niin tottelen") tai jos mitään ei tapahdu, se osaa ottaa ihan vaan rennosti. Jedi oli tuossa iässä täysin erilainen!


Aika kauan olikin pelkkää odottelua, kun kehät olivat reilusti yli tunnin myöhässä. Sitten kun kehässä pyörähti sen kahden minuutin verran, niin tuli taas vähän kyseenalaistettua koiraharrastuksen mielekkyyttä. :D Noh, sai Loki ihan hyvän arvostelun kuitenkin!


5kk. Hyvän kokoinen. Hyvin kehittynyt rintakehä ikäisekseen. Sopusuhtainen luusto. Hyvin kulmautunut. Kuono-osa voisi olla täyteläisempi. Saksipurenta, maitohampaita. Pentukarvaa. Kantaa häntää ylhäällä liikkeessä. Oikeanlaiset korvat. Avoin ja luoksepäästävä. -PEK2

Ei se häntä toki yhtään ylhäällä ole... :D 
Loki oli toinen kahdesta pikkupennusta ja kunniapalkintoa ei tullut. Vähän ihmettelin, koska mielestäni tuo arvostelu on lähinnä kehua. :) Mutta onhan Loki vielä ihan vauva ja tietysti esimerkiksi hännänkanto vähän pilaa yleisvaikutelmaa. Lokihan kantaa häntäänsä usein ihan kippuralla selän päällä, seistessäkin - etenkin jos sillä on kivaa, eli aina kun sen kanssa treenaa jotain, kuten kehässä :D Kun itse olen liikkeessä neutraali, niin se on vähän alempana, ja seistessä sen saa alas ihan vain laittamalla. 

Joka tapauksessa oli sen verran kivaa ja Lokia kehuttiin sen verran paljon, että mepä lähdetään messariin! Helsinki Puppy Show kutsuu. Siellä varmaan onkin ihan aavistuksen enemmän hälinää...


Vähän ollaan agilityakin tehty! Jedi pääsi "synttärilahjana" Kylliäisen Katin koulutukseen 21. päivä. Ollaan hänen opissaan oltu aiemminkin, vuosi sitten oli koko syksyn kestävä koulutuspaketti. Mielestäni todella mukava ihminen ja loistava kouluttaja. Tällä kertaa oli kunnon juoksurataa. Sain aika paljon itsevarmuutta omaan liikkumiseen ja siihen, että ehdin kyllä ohjauksiin. Jedikin kulki tosi kivasti.

Siitä olikin siis hyvä lähteä kisoihin viikkoa myöhemmin! Lahdessa juostiin kolme rataa. Ekalla radalla putki-puomi-erotteluei toiminut, toiselta saatiin aika kummallinen putkikielto - Jedi oli melkein menossa, kun kääntyi pois. Vika rata oli hypäri ja näytti kaikkein kinkkisimmältä, mutta mepä tehtiinkin nolla! Ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen. Sijoitus ihan hienosti kovassa seurassa neljäs. :)



Olin ihan varma, että lopussa putkien välinen osuus on meille täysin mahdoton, mutta selvittiin. <3


Ollaan myös ehditty käväistä Repovedellä ja Loki näki ensimmäistä kertaa lunta! Vähän siis kuvia lopputunnelmiin - pitäisi ehkä päivittää useammin niin ei tuntuisi aina että on miljoona asiaa kirjoitettavana.













keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Muutamia videoita + hammastapaturma

Viimeksi harmittelin videoiden puutetta, niin tässäpä viime viikoilta molemmista :) Jedi kävi ohjatuissa treeneissä viime viikon maanantaina ja kisasi kolme rataa sunnuntaina. Kivaa menoa mutta pieniä virheitä, parhaasta radasta video.






Väärä putkensuu siinä tuli mutta olen niin ylpeä kepeistä - oli hankala kulma ja siihen monella hyvin kokeneellakin koiralla kaatui tämä rata. Olen tosi tyytyväinen myös loppuun, yritin rytmittää ja se onnistui! Aina niin kaarrattava Jedi liikkui varsin mukavasti loppusilmukat.


Loki pääsi Jedin lomassa hallille nyt kolmatta kertaa ja oppi kiertämään siivekettä. Ärsyttää, kun videolle kolme pätkää tulivat täysin päinvastaisessa järjsetyksessä, mutta antaa olla kun tuonkin eteen taistelin :D Alussa siis viimeinen pätkä, jossa kokeilin yhdistää kiertämistä putkeenkin. Aika haparoivaahan se oli, mutta pennun aivonystyrät kyllä raksuttivat mukavasti. :) Voi kuitenkin hyvin palata askelta taaksepäin sitten kun se taas joskus menee tekemään aksahommia hallille. Kotona ollaan nyt treenailtu pelkkää kiertämistä myös.





Tosi mukava pennun kanssa on treenailla, kun se on paitsi tosi ahne myös tosi taistelunhaluinen. Niin hullu se on leikkimään että tässä eräänä päivänä sen kulmahammas katkesi, kun leikitin sitä - eikä pentu edes huomannut mitään. o_O Ihan mukavat pari milliä oli kulmuri lyhentynyt ja vertakin siitä vähän tuli. Pitää soittaa eläinlääkärille, mitä tuon kanssa sitten tekisi...






maanantai 2. lokakuuta 2017

Pentu kasvaa ja kehittyy

Aika kuluu kuin nopeutettuna eikä blogipäivityksillekään tunnu löytyvän aikaa. Loki on jo yli 4 kk vanha nuorukainen eikä omaan silmään enää yhtään pentumainen. :)

4kk, 34 cm ja 5,5 kg
Pentunen on jo aivan hurjan taitava, vaikka en ole mitään kiirettä pitänyt asioiden treenaamisessa. Tärkeimpänä olen pitänyt maltin ja itsehillinnän opettelemista, ja se on jo tosi hyvällä mallilla. Loki on melko rauhallinen luonteeltaan muutenkin niin vähällä treenillä ollaan edistytty nopeasti. Pari kertaa ollaan käyty jo ohjatuissakin treeneissä, kerran näyttelyharjoituksissa ja kaksi kertaa tokossa. Loki on mun oikea lapsitähti <3 Se on niin innoissaan kaikesta tekemisestä, keskittyy ihan täysillä eikä ota häiriötä paljon mistään. Tästä on hyvä jatkaa. :)

Hampaidenvaihtokin on aloitettu... :D



Pari kertaa Loki on myös hömpötellyt agijuttuja kun olen Jedin kanssa treenaillut. Leikkimistä ja putkeen menoa. Videotakin olen ottanut mutta tällä hetkellä minulla ei ole mitään videonmuokkausohjelmaa niin en viitsi laittaa videota, josta 80% on "ylimääräistä" leikkiä ja höpsöttelyä. Ihka ekoista "agitreeneistä" Kouvolan kisoissa reilu kuukausi sitten on kuitenkin tällainen pätkä.




Molemmat pojat ovat päässeet myös käymään kahdessa mätsärissä syyskuun puolella. Loki esiintyy jo oikein nätisti, vähän tietysti pentumaista malttamattomuutta mutta ollaan saatu kehuja meidän yhteistyöstä ja olen itse ollut pentuseen valtavan tyytyväinen. Jedi puolestaan on ollut ihan liekeissä, esiintynyt ihan eri tavalla kuin esimerkiksi elokuussa näyttelyissä. Seissyt kuin patsas ja esittää suorastaan itse itsensä. Se selvästi tietää, mitä tullaan tekemään. Niinpä molemmat ovat kantaneet myös palkintoja kotiin! Loki ensimmäisissä mätsäreissään SIN2 ja toisissa SIN3. Luokat olivat isoja joten tosi hieno suoritus sijoittua. :) Jedi puolestaan oli ensin PUN1 (ikinä aiemmin ei olla voitettu punaisia!) ja BIS5 ja toisissa mätsäreissä PUN3. Hienot pojat, nyt on reilusti kotona ruokaa, pokaaleja ja kaikenlaista tilpehööriä - palkinnot ovat olleet ruhtinaallisia.







Eilen ilmoitin Jedin kuukauden tauon jälkeen agilitykisoihin ja Lokin ensimmäisiin pentunäyttelyihinsä. Nyt on intoa koiratapahtumiin,  on  niin mukavaa harrastaa kahden innokkaan ja iloisen karvakasan kanssa. Pitää muistaa arvostaa sitä mahdollisuutta ja nauttia kaikesta, mitä yhdessä voi tehdä. :)

Moikka vaan!

torstai 24. elokuuta 2017

Loki 3 kuukautta


3 kk pönötys

Loki-loksutin on jo niin vanha että sai viime viikolla ensimmäisen rokotuksen. Lääkärissä oltiin tosi reippaita, eikä piikkiä huomattu raksujen syönniltä ollenkaan. 12 viikon iässä painoa oli jo 3,4 kiloa ja korkeutta noin 28 cm. En malta odottaa, että näkee kuinka korkea tuosta oikein tulee :D Tällä hetkellä veikkaan sen jäävän Jediä pienemmäksi. Kovasti se kuitenkin se on kasvanut, enkä usko että se miniksi jää, vaikka siltä vaikutti aiemmin.
Näin iso poika sai jo valjaat. Hienosti antoi  Mustin ja Mirrin myyjän sovitella niitä itselleen. <3


Kovasti se on kehittynyt henkisestikin. Enää se ei öisin huuda, mutta aamulla kyllä ilmoittaa kuuden aikaan kun alkaa olla hätä ulos. Muuten se ei kyllä osaa pyytää ulos, mutta sisäsiisteys on silti edennyt kivasti - ainakin puolet tarpeista tulee ulos, jos vain vie sitä tarpeeksi ahkerasti. Koko ajan myös puree ihmisiä vähemmän, suostuu käsittelyyn rauhallisesti ja on oppinut lopettamaan ei-toivottua käytöstä kiellosta.

Lokin kanssa on osannut ottaa aika paljon rennommin kuin Jedin pentuaikoina. Se ei osaa niin temppuja kuin Jedi tuossa iässä enkä ole sosiaalistamisesta tehnyt yhtä suurta numeroa kuin Jedin kanssa. Silti Loki osaa jo melko hyvin istua ja seisoa sekä jäädä paikalleen, tulla luokse, luopua lelusta sekä maahanmenon alkeita. Tärkeimpänä koen silti nyt sen, että se ns. oppisi oppimaan ja että minun kanssani on kiva puuhailla. :)

Mätsäreissä 



Sosiaalistaminen on sujunut aika helposti ihan sillä, että Loki on kulkenut kaikkialle mukana. Viime aikoina ollaan oltu Pyhtäällä agikisoissa, Jedin hierojakäynnillä, mätsärissä, Mustissa ja Mirrissä sekä Tykkimäessä. Tosi reippaasti se kulkee kaikkialle edelleen. Hienosti se pystyy myös kaikkialla paitsi keskittymään leikkimiseen ja paikallaoloharjoituksiin ja muihin temppuihin,  mutta myös rauhoittumaan nukkumaan. Tykkimäessä se vähän pelkäsi joitain laitteita ja peliä, josta kuului kovia ääniä. Kävi hetkeksi istumaan ja ihmettelemään, mutta nopeasti se palautui ja totesi ettei tarvi pelätä. Iloisesti otti myös vastaan rapsutuksia lapsilta, aikuisilta ja työntekijöiltä.








Lokin kanssa aloitettiin viime viikolla myös kolmikertainen pentukurssi. Se ei ole niinkään tapakasvatusta, vaan siellä pennut leikkivät keskenään ja ohjaaja selittää meille niiden käytöksestä, kehonkielestä ja eleistä sekä selittää, miten eri tilanteissa kannattaa toimia. :) Lokille on sieltä löytynyt ihan paras kaveri, viikkoa nuorempi shelttinarttu. Painivat keskenään muista välittämättä. :D Kurssin kautta olen oppinut sekä itsekin huomannut sen, että Loki ei mikään kovin dominoiva ole - vastaa minun dominanssiini heti alistumalla. (Minun dominanssiani on siis jo esimerkiksi se, että kumarrun laittamaan sille hihnaa kaulaan, jolloin sen häntä laskee heti.) Itsepäinen se kuitenkin osaa välillä olla, joten napakka sen kanssa saa olla. Sen verran ahnekin se on, että aika usein yrittää komentaa, jos se ei temppuhetkissä saa palkkaa tarpeeksi nopeasti tai kun olen koirille laittamassa ruokaa...

Kisaturisti Pyhtäällä 12.8.

Jedi on päässyt tällä välillä Pyhtäälle kisoihin, joista saatiin kaikilta radalta hylky, käymään mätsäreissä saamassa punaisen nauhan ihan hirmuisen hajamielisellä esiintymisellä sekä näyttelyissä sentään aavistuken paremmin esiintyen, tuloksena EH AVK2. Näkyi ettei olla kehähommia paljon harjoiteltu viime aikoina - koiraparalla oli niin tylsää että piti koko seisomisaika vikistä...

























Arvostelu oli vähän tyly mutta suht Jedin näköinen:

Oikeankokoinen hieman lyhytlinjainen uros, jolla riittävä luuston vahvuus. Hyvä kuono-osa. Turhan syvä kallo-osa. Hieman pyöreät silmät. Melko raskaasti taittuvat korvat. Tulisi olla paremmin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä ylälinja. Liikkeessä häntä nousee turhan korkealle. Hyvä karvapeite. Hyvät edestakaiset liikkeet, mutta sivuliikkeessä tulisi olla enemmän ulottuvuutta.

Ihan mukava oli pitkästä aikaa käydä kehässä. Pennun kanssa ainakin haluan vähän kierrellä aluksi mätsäreitä ja näyttelyitä, kun ei muita harrastuksia voi ihan vielä aloitella... :) Jedikin sitten päässee siinä sivussa kehään myös. Ensimmäinen suunniteltu tosikoitos pennulle olisi jo lokakuussa Lahden pentunäyttely, kun ikää on juuri sen 5kk että pääsee pikkupentuihin osallistumaan. :D





keskiviikko 9. elokuuta 2017

Kunnon kuvia ja käärmekohtaaminen

Käytiin tällä viikolla kahtena päivänä metsässä. Toinen reissu oli oikein kiva mutta toinen ei niinkään...



Ehkä vähän ylireagoin käärmeen kohtaamiseen, koska en ole koskaan ennen nähnyt luonnossa kyytä ja säikähdin kyllä tosi paljon. Mutta todella, olisi voinut käydä pahastikin. Onneksi kaikki päättyi hyvin ja nyt voi ajatella sen olleen vain opettavainen kokemus. Puistattaa silti vähän ajatus siitä, että edellisenä päivänä olin makoillut maassa samalla paikalla hyvien kuvien toivossa. Sentään niitä sain jonkun verran, tässä saldo.